Vossikat kopsuttavat kaupungin katuja kuljettaen kiireisiä ihmisiä. Hevoskauppaa saa maistraatin päätöksellä tehdä vain nykyisen Pyynikin torin paikalla Hevostorilla, kaduilla ja Kauppatorilla se on kiellettyä.

Keskustassa rakennetaan, Raatihuoneen tontin Hämeenkadun puolelle nousee kaupunginvankila. Tämä on suureen tarpeeseen, koska vanha vankihuone on "varsin kelvotoin sisällänsä pitämään villejä ihmiskurjia, joita valitettavasti on tälläkin paikkakunnalla joksikin lukuisin määrin."

Vähäisempiin rikkeisiin sortuneet ihmiskurjat ruoskitaan kaakinpuussa nykyisen Mäntykadun ja Ristikadun kulmassa "profoss" Johan Meriläisen toimesta. Palkkioksi Meriläinen kuittaa 26 lyönnistä kuusi silloista markkaa, 57 lyönnistä kahdeksan markkaa.

Vuosikymmenen viimeisenä vuonna kaupunki viettää loisteliaasti 100-vuotisjuhlaansa. Kadut ja talot on koristeltu lipuin, kanuunat paukkuvat, kirkonkellot pauhaavat, orkesterit soittavat, kahvi ja olut virtaavat. Juhlat päättyvät upeaan ilotulitukseen, jota myös pyhäpukuun pyntätty kirjakauppiaan poika Johan Rosendahl, Mäkisen Bertan isän isä, seuraa vanhempiensa kanssa öisellä Kauppatorilla.

Suuren rapakon takana Amerikassa skotlantilaissyntyinen puheopettaja Alexander Graham Bell saa vuonna 1876 patentin kehittämälleen sähkömagneettiselle puhelinlaitteelle. Tämä käänteentekevä keksintö, puhuva lennätin, eli telefoni tulee pikavauhdilla myös Suomeen. Helsingissä ensimmäinen puhelin asennetaan vuoden 1877 joulukuussa ja Tampereella vuoden 1878 tammikuussa.

Vuosikymmenen alussa 1881 Tampere valaistuu. Finlaysonin suuressa kutomosalissa syttyy 150 sähkölamppua.

Myös sivistyksen valo lisääntyy, kaupunki saa ensimmäisen yliopistoon johtavan koulun, reaalilyseon vuosikymmenen puolivälissä. Tämän koulun oppilaaksi kirjoittautuu myös Mäkisen Bertan isän isä Wilhelm Rosendahl. Pikku-Wille saa palkkioksi hyvästä koulumenestyksestä omenalimonadia tätinsä Henrika Rosendahlin ravintolassa Pyynikillä.

Sähkölennätinmekaanikko, asessori Dan. Joh. Wadén ja merikapteeni, kauppias Frans Nordfors rakentavat puhelinjohtoa "antamaan suojaa väkivaltaa ja tulenvaaraa vastaan ja helpottamaan liikeasian ja muidenkin asiain hoitoa". Aamulehti käy tutustumassa koeyhteyksiin ja kirjoittaa pääkirjoituksessaan uusista ajanmukaisista yhdistyksistä.

Nordforsin O.Y. Telefon aloittaa toimintansa 26.5.1882 Raatihuoneen vieressä apteekkari Clayhillin talossa. Wadén luopuu kilpailusta. Keväällä 1883 puhelimia on jo 39, vuotta myöhemmin 54 ja vuosikymmenen loppuessa jo noin 200.

Uusi upea Raatihuone vihitään käyttöön tammikuussa 1890. Myös kauppakoulu ja kulkutautisairaala vihitään käyttöönsä. Ja uudet kaupunkilaiset parkaisevat ensimmäisen moronsa Koulukatu seitsemässä, uudessa ja kaupungin ensimmäisessä lapsenpäästölaitoksessa. Raipparangaistus lopetetaan vuosikymmenen lopulla.

Vanha Kyttälä hajoitetaan, varattomat muuttavat Armonkalliolle. Kaupungin "kaukaisella takamaalla" Amurissa asuu jo yli 1000 asukasta joista 136 on itsellisiä, leskiä tai muita sekalaisia.

Pikku-Wille Rosendahl kasvaa ulos polvihousuistaan, kirjoittaa ylioppilaaksi reaalilyseosta, työskentelee vanhempiensa kirjakaupassa "nuorempana johtajana" ja riiustaa tehtaaninsinööri Laurénin tyttären Annan kanssa.

Kaupunkilaiset kyllästyvät Nordforsin tapaan hoitaa puhelinlaitosta, etenkin korkeisiin hintoihin. Kolmisenkymmentä henkilöä alkaa puuhata uutta puhelinlaitosta ja Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö perustetaankin 1891. Yhtiöt käyvät katkeraa kilpailua kolme vuotta, kunnes 1894 Nordfors vihdoin suostuu myymään O.Y Telefonin Tampereen Telefooni-Osakeyhtiölle. Telefooni-Osakeyhtiöllä on nyt yksinoikeus puhelintoimintaan Tampereella. Puhelimia on tällöin käytössä 326. Syyskuussa 1898 ilmestyy kirjan muotoon nidottu "Luettelo Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön tilaajista".

Vuosisadan vaihtuessa alkaa kaupunkiin nousta useampikerroksisia kivitaloja eli "palatseja" yksikerroksisten puutalojen rinnalle. Vuosikymmenen ensimmäisenä vuonna kaupungin kansankirjastossa on 3455 nidettä ja 25 329 lainausta.

Kaupunki on suurlakon päivinä 1905 maan vallankumouksellisen mielialan keskus. Marraskuun 1. päivänä kaupunkilaiset täyttävät Kauppatorin ja kuuntelevat uhmakkaina raatihuoneen parvekkeelta luettua "punaista julistusta".

Juuri samana päivänä, ehkä juuri siksi hiukan vallankumousta veressään, syntyy Rosendahlin Wilhelmin ja nuorikkonsa Anna Laurénin esikoispoika, Henrik Wilhelm, Mäkisen Bertan isä.

Kahta vuotta myöhemmin pitkin toria ruputtavat automobiilit. Kaupungin "suuri poika" Verner Järvinen voittaa Ateenan olympiakisoissa 1906 antiikkisen kiekonheiton. Ja pankkiryöstäjä Jan Tshokke järjestää järkyttävän ja verisen nelituntisen kahakan Raatihuoneella.

Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö toimii vuokratiloissa Kuninkaankatu 26:ssa. Yhtiö haluaa omat toimitilat, ja niin ostetaan Hämeenkatu 26:n kiinteistö vuonna 1906. Kiinteistön mukana Telefooni-Osakeyhtiölle siirtyy myös sauna, ja niin puhelinlaitos tästä lähtien harjoittaa myös saunaliikettä.

Puhelimia on käytössä vuosisadan alussa 770, suurlakkovuonna 938. Telefooni-Osakeyhtiön linjamestari Elis Sivén aloittaa kaupungin ensimmäisen uimakoulun 1904.

Kulttuuri kukoistaa kaupungissa. Tampereen Työväen Teatterin toiminta on vakinaistettu jo 1901 ja Tampereen Teatteri rakennetaan 1913. Kaupunki päättää kaupunkilaisten pyynnöstä rakentaa Pyynikille oikean kelkkamäen ja perustaa kelkkamäkitoimikunnan.

Laaja lavantautiepidemia raivoaa talvella 1916. Sairastuneita yli 3000.

Ensimmäinen maailmansota pauhaa maailmalla. 1914 venäläinen tarkk’ampujarykmentti tulee kaupunkiin. Sille rakennetaan Kalevankankaalle majoitusparakkeja ja kaalikellari. Näsijärvelle perustetaan sotalaivasto, joka ei kuitenkaan käynyt yhtään taistelua. Sotanäyttämöksi kaupunki joutuu vasta 1918 Kansalaissodan riehuessa maassamme. Kapinoiva Tampere vallataan lopullisesti huhtikuun 6. päivänä 1918. Uhreja 2500.

Henrik Wilhelm Rosendahl kasvaa siskojensa kanssa Kirjakaupan yläkerrassa, oppii lukemaan Aleksanterin kansakoulussa ja jatkaa lukujaan isänsä osoittamalla tiellä Reaalilyseossa. Isona hän haluaa teknilliseen opistoon, jonka perustamisen puolesta hänen kummisetänsä ansiokkaasti taisteli.

Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö rakentaa 1913 uuden talon Hämeenkatu 26:en. Viisikerroksisessa rakennuksessa on keskuslämmitys ja kaksi sähköllä toimivaa hissiä, tarkoituksenmukaiset tilat puhelinlaitokselle, useita liikehuoneistoja ja toista sataa asuinhuonetta. Puhelimia on tällöin käytössä 1305.

Kaupunkia pommitettaessa 1918 myös puhelinyhteydet kärsivät. Puolestatoistatuhannesta puhelimesta toimii pahimmillaan vain 16. Kauppiaat ja liikkeenharjoittajat ilmoittelevat jo ahkerasti puhelinluettelossa palveluksistaan. Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö painaa keskusasemalla palveleville telefonisteille toimintaohjeet ja säännöt.

1920 Kaupungissa alkaa säännöllinen linja-autoliikenne 1920. Reittinä Rajaportti-Järvensivu. Vuonna 1926 Hämeensillan ylittää yhden vuorokauden aikana jo 980 bussia. Hämeensilta uusitaan vuonna 1929. Tällä uljaalla sillalla, Suomen neito -patsaan alla, tapaa nuori insinööri Henrik Wilhelm Rosendahl neidon, Sofia Aaltosen, joka on sotkeentunut kengänauhoihinsa. Henrik selvittää solmut ja solmuaa samalla oman sydämensä. Hän vie neidon leivoskahville juuri valmistuneeseen Hotelli Tammeriin.

1923 alkaa samassa talossa, missä Puhelinosuuskuntakin toimii, insinööri Hauvosen lähetysasema lähettää ensimmäisenä Suomessa yleisradio-ohjelmaa.

Vuosikymmenen lopulla kaupunki järkyttyy kaksi kertaa. Elokuvateatteri Imatran palo 1927 vaatii 21 uhria. Kaksi vuotta myöhemmin, 1929, haaksirikkotutuu matkustajahöyrylaiva Kuru vieden mukanaan aaltoihin 138 henkilöä.

Samana vuonna kaupunki täyttää 150 vuotta ja Pyynikin Ilomäki saa uuden punagraniittisen 26 metriä korkean näkötornin.

Tampereen Puhelinosuuskunnan perustava kokous pidetään 23.3.1920, saman vuoden syksyllä osuuskunta ostaa Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön kaiken omaisuuden. Puhelimia on 1920 käytössä 2050, viisi vuotta myöhemmin 2384. Tampereen maaseutukeskukseen on yhdistetty 39 maaseutuaseman johdot. Avojohtoa on 795 kilometriä ja kaapelia yhdeksän kilometriä.

Kaupunkilaiset saavat myös ensimmäiset puhelinkioskinsa 1925. Ensimmäiset kolme kioskia sijoitetaan Kauppatorille, Asemalle, Tammelan torin laidalle sekä seuraavan vuoden keväällä purjehduskauden alkaessa neljäs Mustalahden satamaan.

"Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön tila on huolestuttava"

Takaisin alkuun

1930

Pispala saa erikoislaatuisen vesiliikennelaitoksen, uittotunnelin 1930. Entinen Kirkkotori, sittemmin Kauppatori nimitetään uudelleen, nyt se on Keskustori. Lentokonetehdas aloittaa toimintansa Tampereella. Vuosikymmenen lopulla syttyy talvisota ja Tamperetta pommitetaan yhdeksän kertaa, pahimmillaan 110:n pommituskoneen voimin. Kyttälä rautatieaseman läheisyydessä kärsii eniten.

Joulukuussa 1930 soi Aleksanterin kirkossa häämarssi Henrikille ja Sofialle. Heinäkuun 29. päivänä 1931 syntyy Bertta Sofia. Isältä peritty vallankumouksen siemen saa lisää tujua syntymäyönä raivonneesta ukonilmasta. Isä Henrik jättää kirjakaupan sisarensa hoitoon ja alkaa tehdä uraa lentokoneinsinöörinä Valmetilla. Perhe asuu vanhassa huvilassa Härmälässä Pyhäjärven rannalla.

Tampereen Puhelinosuuskunta ostaa 1931 tontin silloisen Itäisen kadun (nykyinen Aleksis Kiven katu) ja Hallituskadun kulmasta. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema talo valmistuu 1933. Näissä uusissa tiloissa otetaan käyttöön Puhelinosuuskunnan ensimmäinen automaattikeskus 1.4.1934. Keskus palvelee uskollisesti 53 vuotta. Puhelinnumerot muuttuvat nelinumeroisiksi. Ja koska nimellä ei enää voi soittaa, perustetaan myös numerotiedotuksen erikoispalvelunumero. Puhelinliittymiä on vuosikymmenen alussa 2972, puolessa välissä 3094.

Suomi vedetään mukaan 1939 alkaneeseen toiseen maailmansotaan. Tampere säästyy pommituksilta, vaikka ilmahälytykset häiritsevätkin. Sota vaatii noin tuhat tamperelaista uhria. Messukylä liitetään Tampereeseen. Karjalan siirtolaisia on yli 9000. 1947 Tampereen väkiluku on jo 94 000. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Tavara on kortilla. 1946 käytetään Tampereella noin 100 kiloa ostokorttikuponkeja, yli 16 miljoonaa niistä on vaatetuskuponkeja.

Autoja kaupungissa on 1124. Kaupunki päättää ottaa 100 miljoonan markan obligaatiolainan sekä perustaa trolleyliikennelaitoksen. Ensimmäinen sarvijaakko eli Rollikka ajaa Härmälästä Suomen Pankin kulmalle 8.12.1948.

Bertta Sofia Rosendahl elää sotalapsuutta. Hän on käynyt kansakoulunsa suvun perinteiden mukaan Aleksanterin koulussa. Äiti haluaa hänen jatkavan tyttölyseossa mutta Bertta pitää päänsä ja menee Tampereen Yhteiskouluun josta hän kirjoittaa ylioppilaaksi.

Vuosikymmenen alussa puhelinlaitosten määrä maassa on suurimmillaan, toiminnassa on yli 800 laitosta. Tampereen Puhelinosuuskunta ottaa ensimmäisen pienen yhtiön helmoihinsa, Pispalan Telefooniyhdistys sulautetaan Puhelinosuuskuntaan 1944. 16 muuta yhtiötä seuraa perässä. Puhelinliittymiä on vuosikymmenen alussa 4260, eli 18,5 liittymää sataa asukasta kohti.

Elämä vakiintuu. Säännöstely loppuu. Synnytyslaitoksella on vilskettä, Tampereen väkiluku kasvaa 1950-luvulla 25,8 %. Onkiniemessä aletaan valmistaa maankuuluja Atlas-sukkia. Kaupungin satamissa käy vielä 1165 laivaa. Kaduilla huristaa 20 sarvijaakkoa ja 27 diesel-bussia kuljettaen kahdeksalla linjalla vuodessa yli 12 miljoonaa matkalaista. Suuri rottasota käydään 1954. Ruumiinkulttuuria kohentamaan saadaan kaupunkiin uimahalli.

Bertta Sofia Rosendahl opiskelee Helsingissä perheen painostuksesta sairaanhoitajaksi. Hän olisi halunnut insinööriksi kuten isänsä. Mutta koska vallankumouksen siemen asustaa Bertassa tämä valmistuttuaan palaa kotiin ja menee jatkamaan lukuja teknilliseen opistoon. Täällä hän tapaa Antton Mäkisen, joka päättää naida pirteän Bertan. Häät vietetään juhannuksena 1955. Aleksanterin kirkossa, tietysti. Hääjuhla on Rosendahlissa.

Puhelinliittymiä on vuonna 1959 käytössä 11 588. Uusia keskuksia rakennetaan vauhdilla, mm. Kalevan keskus 1957. Puhelinnumerot muuttuvat viisinumeroisiksi. Maaseutukeskuksien automatisointi alkaa 1957. Ensimmäinen kaukokeskus otetaan käyttöön 1958. "Etusormella" pääsee ensin Toijalaan, sitten kohta Hämeenlinnaan ja Lahteen. Ja vihdoin 1959 Hyvinkäälle ja Aamulehden mielestä takapajuiseen Helsinkiin.

Puhelinluettelossa julkaistaan ensimmäistä kertaa erillinen Ammattiluettelo, joka myöhemmin saa nimekseen Liike- ja ammattihakemisto. Yleisöpuhelimia on käytössä vuosikymmenen lopulla 58. Erikoispalvelunumeroita saadaan lisää mm. Neiti aika ja Herätys. Puhelulaskut käydään vuosikymmenen loppuun saakka perimässä suoraan asiakkaan kotiovelta. 1959 siirrytään reikäkorttimenetelmällä valmistettuihin tilillepanokortteihin. Laskut lähetetään postissa ja ne voi maksaa myös pankkiin. Puhelinosuuskuntaan ostetaan ensimmäinen auto 1953, käytetty Fordson pakettiauto. 79 verkkoryhmää otetaan käyttöön.

Kaupunki laajenee. Aitolahti liitetään kaupunkiin 1966. Lapinnimen puuvillatehtaan piippu kaadetaan 1968. Myös useat vanhat arvokkaat rakennukset saavat säälittä väistyä uudisrakentamisen tieltä. Keskussairaala saa ensimmäiset potilaansa 1962 ja Teknillisen korkeakoulun Tampereen sivukorkeakoulu ensimmäiset oppilaansa 1965. Kaupunki havittelee osaa vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskisoista. Kaupunki saakin koko kisat ja niin tehdään pikapikaa myös jäähalli.

Antton ja Bertta Mäkiselle syntyy potra poika, Erkki, keväällä 1960. Ennen peruskoulun tuloa Erkki käy perinteisesti Aleksanterin kansakoulun. Ja ehtiipä vielä juoda muutaman kerran hyvän todistuksen kunniaksi limonaditkin Rosendahlin ravintolassa, joka sitten 1969 suljetaan.

Tampereen Puhelinosuuskunnan koko toimialue automatisoidaan vuoteen 1964 mennessä. Vuodesta 1967 käytetään keskustan alueella näppäinpuhelinta. Ensimmäisenä Suomessa.

Automaattisella kaukovalinnalla soitetaan 33 kaupunkiin ja kauppalaan.

Puhelinluetteloon liitetään kartat vuonna 1960 ja kahta vuotta myöhemmin Liike- ja ammattihakemiston painetaan keltaiselle paperille, nimeksi tulee Keltaiset Sivut.

Palvelunumeroita saadaan runsaasti lisää, mm. sävelpuhelin, päivän sana, elokuvat, uutiset, urheilu-uutiset, ruokavihjeet. Ensimmäinen radiopuhelinjärjestelmä otetaan käyttöön 1965. Vuotta myöhemmin valmistuu Rantaperkiön toimitalo. Puhelinliittymiä vuonna 1969 on käytössä 33 558, eli 15,7 liittymää 100 asukasta kohti.

Teiskolaisista tulee Tamperelaisia 1972. Hervanan rakentaminen alkaa. Rautateillä kaukoliikenne sähköistyy. Myös ilmojen tie aukeaa, Pirkkalaan Sorkkalan kankaalle rakennetaan lentokenttä, liikenne alkaa 1979.

Yksityisautoilijoiden arkipäivää riemastuttamaan tulevat vuosikymmenen puolessa välissä Lappu-Liisat ja ensimmäinen 600-paikkainen pysäköintitalo Kuninkaankadulle. Kaiharin Kalle tuo Amerikasta oikean marketin, Kaihari-Centerin Hakametsään. Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Näsinneula rakennetaan 1971, akvaario-planetaario on rakennettu jo paria vuotta aikaisemmin. Huvipuisto neulan juurella aukeaa vappuna 1975. Kuuluisa ennustajaeukko Aino Kassinen povaa sen kaatuvan saman tien, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.

Mäkisen Erkki kahlaa läpi lukion, tuplaten vain kerran. Hän on kesätöissä Lokomolla, pärryyttää iltaisin moottoripyörällään Pyynikin harjulla ja rallattaa Juicea. 1979 hän pyrkii ja pääsee Teknilliseen korkeakouluun.

Tampereen Puhelinosuuskunnan uusi toimitalo Nalkalaan valmistuu 1979. Ensimmäiset kuusinumeroiset puhelinnumerot otetaan käyttöön 1972. Automaattinen ulkomaanpuhelinliikenne alkaa, vuonna 1974 päästään jo etusormella Ruotsiin.

Myös automaattinen tietojenkäsittely kehittyy voimakkaasti, 1978 ostetaan ikioma tietokone. Kolme vuotta myöhemmin kone saa kaverikseen toisen saman kokoisen koneen. Kuvansiirtolaitteet eli telefaksit tulevat myyntiin 1978. Samana vuonna alkaa myös teletexin eli dataliikenteen kokeilu Tampereen, Lahden ja Helsingin välillä. Puhelinliittymien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, 1979 käytössä on 89 690 liittymää, liittymätiheys 34.6.

Kaupunginjohtaja Paavola katoaa. Pirkkahalli hoppailua varten ja Koskikeskus shoppailua varten avataan. Kaukajärvelle rakennetaan soutustadion ja pidetään maailmanmestaruuskisat.

Erkki Mäkinen eksyy sairaanhoitajaopiskelijoiden teekkareille järjestämiin tansseihin paikalliseen tunneliravintolaan. Se on kerrasta menoa. Erkki Mäkinen ja Mirjami Lintunen vihitään Kangasalan kirkossa 1981. He asettuvat asumaan Kangasalle, jossa Mirjami työskentelee terveydenhoitajana. Erkki jatkaa opiskeluaan korkeakoulussa. Esikoistytär Aino-Inkeri syntyy 1982 Tampereen Puhelinosuuskunnan täyttäessä sata vuotta. Kaksi vuotta myöhemmin perhe näkee Valon, eli Valtteri-poika putkahtaa maailmaan 1984.

Tampereen Puhelinosuuskunnan liittymien määrä ylittää 100 000 vuonna 1981. Tilaajakaapeliverkon yhteenlaskettu paripituus yltää 10 kertaa maapallon ympäri. Lähes puolet uusista puhelimista on näppäinpuhelimia. Koko maan kaukopuheluliikenne on automatisoitu huhtikuussa 1980. Automaattinen ulkomaanpuhelu on mahdollinen talvella 1982 kaikkiin Länsi-Euroopan maihin, osaa Neuvostoliittoa, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Samana vuonna otetaan käyttöön Puhelinosuuskunnan ja koko Euroopan ensimmäisen digitaalinen keskus.

Yleisöpuhelimia on yli 1200. Hulppea Tintti lennähtää 1981Lontoosta Suomeen puhelinyhtiöiden hyväntahdonlähettilääksi.

Kaupunki kiemurtelee laman kourissa kuten koko maa. Vuosikymmenen lopulla talous lähtee nousuun. Keskustorilla, kuten kautta koko Suomen, juhlitaan 1995 jääkiekon maailmanmestaruutta.

Kaupunki sijoittaa tulevaisuuteen. Kun opetusministeriö miettii suunnitelmaa koulujen verkottamisesta, on Tampere jo alkanut työn. Vuoden 1996 loppuun mennessä kaikki kaupungin koulut ala-asteelta korkeakouluihin sekä kirjasto sivukirjastoineen ovat verkossa. Verkon nimi on Inforengas.

Mäkisen perheen kolmas lapsi, Emmi, syntyy 1993. Samana vuonna kohtaa perhettä myös suuri suru, rakas Antton-vaari kuolee yllättäen aivoverenvuotoon.

Vuonna 1997 Emmi saa 4-vuotissyntymäpäivälahjakseen koiran joka nimetään Rutjaksi. Vuonna 1999 Erkki Mäkisen perhe astuu julkisuuteen TPO:n kotisivuilla.

1.7.1991 TPO tekee taas historiaa. Ensimmäinen GSM-puhelu soitetaan TPO:n pihalta auditorioon kello 10. Ja kaksi tuntia myöhemmin ensimmäinen virallinen puhelu jonka Harri Holkeri soittaa Helsingistä Kaarina Suoniolle Rosendahlin Ruusulaaksoon. 1996 GSM-tukiasemia on jo sata. Hämäläiset alkavat puhua toisilleen ja vuonna 1998 matkapuhelinliittymien määrä ylittää jo lankaliittymien määrän. Suuri puhelinnumerouudistus tehdään vuosina 1992-95, kaikki puhelinnumerot muuttuvat seitsemännumeroisiksi. 1996 poistuvat verkkoryhmät, tilalle tulee 12 teleliikennealuetta ja niille 0-alkuiset suuntanumerot.

TPO aloittaa ensimmäisen Internet-palvelunsa, kaupungin kanssa yhteistyössä rakennettu koululaisten Inforengas pyörähtää liikkeelle 1996. Inforengas on niin erinomainen, että se saa ensimmäisenä suomalaisena teknisenä innovaationa paikan USA:n Smithsonian kansallismuseoon. Vuonna 1997 saavat kotikäyttäjät oman verkkopalvelunsa, TPO Internetin.

1998 Tampereen Puhelinosuuskunnasta tulee julkinen osakeyhtiö, Tampereen Puhelin Oyj, joka listautuu pörssiin vielä samana vuonna.